Pohdintaa opiskelun ja vapaaehtoistyön yhdistämisestä
Hakeuduin noin vuosi sitten FinFami Savon toimipisteelle vapaaehtoiseksi, sillä etäopiskelu ja gradunteko olivat alkaneet kaivata rinnalleen jotain käytännönläheistä tekemistä. Kotoa käsin opiskelu voi olla varsin yksitoikkoista ja puuduttavaa puuhaa, ja pitkään jatkuvaan kirjoitusprosessiin – kuten opinnäytteen tekemiseen – on toisinaan hyvä ottaa hieman etäisyyttä, jotta siihen saisi uutta ja raikasta näkökulmaa.
Ajatuksenani oli myös se, että olisipa mielenkiintoista päästä soveltamaan sosiaalipsykologian opinnoissani karttunutta teoriatietoa ihan käytännössä ja saada arvokasta kokemusta alalta vapaaehtoistyön kautta. Opintoni sekä ammatillinen kiinnostukseni ovat vahvasti suuntautuneet mielenterveyden ja ihmissuhteiden kysymyksiin sekä ilmiöihin, joten FinFami mielenterveysomaisten järjestönä tuntui aivan nappivalinnalle.
Opintojen ja vapaaehtoistyön yhdistäminen on ollut monella tapaa antoisaa: olen päässyt syventämään ymmärrystäni erilaisista sosiaalipsykologisesti kiinnostavista teemoista käytännön tekemisen ja kohtaamisten myötä. On ollut inspiroivaa päästä soveltamaan opintojeni teoreettista antia ja laajentaa omia näkökulmiani tosielämän tarinoiden kautta.
Vapaaehtoistyö on tarjonnut minulle mainion mahdollisuuden myös hahmottaa omia ammatillisia vahvuuksiani ja mielenkiinnon kohteitani jo opiskeluaikana, sekä kokeilla käytännössä, millaisten asioiden parissa haluaisin tulevaisuudessa työskennellä.
Vapaaehtoistyö on ollut hyödyllistä myös verkostoitumisen vuoksi: se tarjoaa mahdollisuuden tutustua paikallisiin ja miksei valtakunnallisiinkin alan toimijoihin ja järjestöihin, tavata alan ihmisiä ja hahmottaa paremmin paikallista järjestö- ja toimijakenttää. Erityisen mielenkiintoista on ollut huomata, miten tiivistä yhteistyötä Pohjois-Savossa tehdään mielenterveyden ja hyvinvoinnin parissa, sekä miten laajat ja moniammatilliset näiden asioiden edistämiseksi työskentelevät verkostot ovat.
Yksi suurimmista eduista vapaaehtoistyössä minulle on ollut se, että sain tätä kautta myös työharjoittelupaikan FinFami Savon toimipisteeltä. Niinpä olen päässyt siis entisestään syventymään erilaisiin työtehtäviin ja kartuttamaan kokemustani sittemmin työharjoittelijan roolissa. Työharjoitteluni aikana olen oppinut valtavasti uutta, sekä päässyt konkreettisten ja monipuolisten työtehtävien kautta hahmottamaan omaa asiantuntijuuttani, ymmärrystäni ja osaamistani. Käytännön tekemisen kautta saa myös varmuutta omaan tekemiseen, mikä on näin opiskelijalle varsin arvokasta.
Vapaaehtoistyö ja työharjoittelu FinFamilla ovat antaneet myös graduuni aivan uudenlaista syvyyttä ja näkökulmaa. Graduni käsittelee elämän käännekohtia ja koen, että käytännön kokemuksen ja kohtaamisten myötä tuo aihe on saanut mielessäni sellaisia uusia sävyjä, mitä en olisi kirjoja tai teorioita lukemalla mitenkään pystynyt tavoittamaan. Teoriatieto tarvitsee rinnalleen aina käytännön ymmärrystä ja se on mahdollista saavuttaa vain itse oikeasti olemalla läsnä ja kuuntelemalla ihmisten elämäntarinoita – he ovat näiden teemojen asiantuntijoita. Näin ollen olen saanutkin valtavasti uutta intoa ja näkökulmaa kirjoitusprosessini jatkamiseen.
FinFamilla vapaaehtoistyö on ollut joustavaa ja istuu mainiosti opiskelijan aikatauluihin. Tehtäviä voi ottaa vastaan kertaluontoisesti tai pidemmäksi ajaksi, sekä niitä voi räätälöidä omien kiinnostuksen kohteiden ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Tämä joustavuus on ollut itselleni ratkaiseva tekijä, sillä opiskelijan kalenteriin ei aina sovi sitoutuminen pitkiksi ajoiksi kerrallaan.
Vapaaehtoistyön yhdistäminen opiskeluun on tuonut minulle arvokasta kokemusta, kohtaamisia, ammatillista varmuutta ja inspiraatiota – siispä lämmöllä suosittelen sitä muillekin (alan) opiskelijoille. 😊
Miia Meriläinen
Sosiaalipsykologian maisteriopiskelija,
FinFami Savon vapaaehtoinen & työharjoittelija