Edunvalvonta
Tietoisku edunvalvonnasta
Asiakkaan ja potilaan oikeudet
Jokaisella on oikeus saada asiallista, laadukasta ja ihmisarvoa kunnioittavaa kohtelua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksista säädetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista ja sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Vaikka lait koskevat eri palveluja, niiden perusajatukset ovat hyvin samanlaisia: ketään ei saa syrjiä, asiakkaan tai potilaan ihmisarvoa tulee kunnioittaa ja hänen mielipiteensä tulee ottaa huomioon häntä koskevissa asioissa.
Potilaan oikeudet terveydenhuollossa
Potilaalla on oikeus saada terveydentilansa edellyttämää terveyden- ja sairaanhoitoa sekä laadultaan hyvää hoitoa ilman syrjintää. Hoidossa potilasta tulee kohdella hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Potilaalla on oikeus saada ymmärrettävässä muodossa tietoa omasta terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista sekä niiden vaikutuksista. Tiedon tulee olla sellaista, että potilas pystyy tekemään omaa hoitoaan koskevia päätöksiä.
Keskeinen potilaan oikeus on itsemääräämisoikeus. Hoitoa tulee toteuttaa yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja potilaalla on oikeus osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Jos potilas kieltäytyy jostakin hoidosta tai toimenpiteestä, hänelle on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä muu lääketieteellisesti hyväksyttävä hoito. Myös alaikäisen potilaan mielipide tulee selvittää ja ottaa huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.
Jos täysi-ikäinen potilas ei esimerkiksi sairauden tai mielenterveyden häiriön vuoksi kykene päättämään hoidostaan, hänen laillista edustajaansa, omaistaan tai muuta läheistään kuullaan tärkeiden hoitoratkaisujen yhteydessä. Tavoitteena on selvittää, millainen ratkaisu vastaisi mahdollisimman hyvin potilaan omaa tahtoa ja etua. Ennakkoon laadittu hoitotahto auttaa varmistamaan, että potilaan omat toiveet huomioidaan myös silloin, kun hän ei itse kykene osallistumaan hoidon suunnitteluun.
Asiakkaan oikeudet sosiaalihuollossa
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta tulee kohdella hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen.
Palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toiveet, mielipiteet, yksilölliset tarpeet ja etu. Asiakkaalla on oikeus saada riittävästi tietoa omista oikeuksistaan, velvollisuuksistaan sekä erilaisista vaihtoehdoista, jotka vaikuttavat hänen tilanteeseensa. Selvitysten tulee olla sellaisia, että asiakas ymmärtää niiden sisällön ja merkityksen.
Sosiaalihuollossa korostuu asiakkaan osallisuus ja itsemääräämisoikeus. Asiakkaalle tulee antaa mahdollisuus osallistua omien palvelujensa suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Häntä koskevat asiat tulee käsitellä siten, että asiakkaan etu asetetaan ensisijaiseksi.
Jos täysi-ikäinen asiakas ei esimerkiksi sairauden tai heikentyneen toimintakyvyn vuoksi kykene osallistumaan palvelujensa suunnitteluun tai ymmärtämään eri vaihtoehtoja, hänen tahtoaan pyritään selvittämään yhdessä laillisen edustajan, omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa.
Alaikäisten asiakkaiden kohdalla heidän mielipiteensä tulee selvittää ja ottaa huomioon ikä- ja kehitystason mukaisesti. Kaikissa alaikäistä koskevissa sosiaalihuollon toimissa ensisijaisesti huomioidaan lapsen etu.
Salassapito ja luottamuksellisuus
Asiakkaan ja potilaan tiedot ovat salassapidettäviä. Asiakkaalla ja potilaalla on oikeus saada tietoa itseään koskevista asiakirjoista sekä tarkastaa omat tietonsa. Henkilökohtaisia tietoja saa luovuttaa vain laissa säädetyissä tilanteissa tai asiakkaan tai potilaan suostumuksella.
Jos olet tyytymätön saamaasi palveluun tai kohteluun
Sekä terveydenhuollon potilaalla että sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus, jos hän on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun.
Muistutus osoitetaan toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtajalle, ja se tehdään yleensä kirjallisesti. Jos henkilö ei sairauden tai heikentyneen toimintakykynsä vuoksi pysty tekemään muistutusta itse, sen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheinen henkilö.
Muistutus on käsiteltävä asianmukaisesti, ja siihen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa.
Muistutuksen tekeminen ei estä tekemästä myös kantelua valvovalle viranomaiselle, jos siihen on tarvetta.
Potilasasiavastaava ja Sosiaaliasiavastaava tukenasi
Jokaisella hyvinvointialueella toimii potilasasiavastaavia ja sosiaaliasiavastaavia. Heidän tehtävänään on edistää asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutumista. He toimivat riippumattomasti ja puolueettomasti.
Potilas- ja sosiaaliasiavastaavat voivat:
- neuvoa oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä
- auttaa muistutuksen tekemisessä
- opastaa kantelun, oikaisuvaatimuksen, valituksen tai korvausvaatimuksen tekemisessä
- antaa tietoa asiakkaan ja potilaan oikeuksista
- edistää asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutumista palvelujärjestelmässä.
Psykiatrinen hoitotahto
Psykiatrisella hoitotahdolla potilas voi etukäteen kertoa omat toiveensa psykiatrista hoitoa kohtaan. Sen tarkoitus on varmistaa, että potilaan oma tahto tulee huomioiduksi myös silloin, kun hän ei vointinsa vuoksi pysty osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Hoitotahdossa voi esimerkiksi kuvata itselle sopivia hoitokeinoja, omia ahdistusta lisääviä ja lievittäviä tekijöitä sekä nimetä läheisiä henkilöitä, joiden toivotaan osallistuvan hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hoitotahdossa voi myös kertoa toiveistaan eri hoitomenetelmiä kohtaan.
Psykiatrisen hoitotahdon tavoitteena on vahvistaa potilaan itsemääräämisoikeuden toteutumista mielenterveyspalveluissa. Se ei ole virallinen, rekisteröitävä asiakirja, vaan sen voi laatia vapaamuotoisesti ja säilyttää itsellään tai läheisellä. Hoitotahto suositellaan tekemään kirjallisena ja siihen kannattaa liittää päivämäärä, oma allekirjoitus ja mahdollisuuksien mukaan myös todistajan allekirjoitus.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista | 785/1992 | Lainsäädäntö | Finlex
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista | 812/2000 | Lainsäädäntö | Finlex
Laki potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista | 739/2023 | Lainsäädäntö | Finlex
Edunvalvonta
Jos henkilö ei kykene huolehtimaan omista taloudellisista tai muista tärkeistä asioistaan eikä asioiden hoitaminen onnistu riittävästi läheisten avustuksella, hänelle voidaan määrätä edunvalvoja. Edunvalvonnan tarkoituksena on turvata henkilön oikeudet, etu ja taloudellisten asioiden asianmukainen hoitaminen. Edunvalvojaksi voidaan määrätä esimerkiksi omainen, muu läheinen tai yleinen edunvalvoja. Edunvalvojan tehtävät määräytyvät aina henkilön tarpeiden mukaan. Useimmiten edunvalvoja hoitaa taloudellisia asioita, kuten laskuja, sopimuksia, etuuksia ja omaisuutta koskevia asioita. Edunvalvonta ei automaattisesti poista henkilön oikeutta tehdä itse päätöksiä omista asioistaan, vaan henkilön omaa mielipidettä ja itsemääräämisoikeutta pyritään tukemaan mahdollisimman pitkälle.
Edunvalvontaa haetaan digi- ja väestötietovirastolta ja hakemusta varten täytyy etukäteen hankkia lääkärinlausunto. Myös edunvalvontaa hakiessa voi pyytää valitsemaansa yksityishenkilöä edunvalvojaksi, tässä tapauksessa hakemukseen liitetään myös yksityishenkilön suostumus edunvalvojaksi ryhtymiseen.
Jos läheisen mielenterveys tai päihteiden käyttö herättää huolta, kannattaa jo varhaisessa vaiheessa pohtia edunvalvontavaltuutuksen tekemistä tulevaisuutta varten. Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse päättää, kuka hänen asioitaan hoitaa ja millä tavalla, jos ei itse myöhemmin ole kykenevä hoitamaan asioita.
https://dvv.fi/aikuisen-edunvalvonta
Edunvalvontavaltuutus
Edunvalvontavaltuutuksella voi varautua tilanteeseen, jossa henkilö ei esimerkiksi sairauden tai muun toimintakykyä heikentävän syyn vuoksi kykene enää hoitamaan omia asioitaan. Edunvalvontavaltuutuksella voi itse etukäteen valita luotettavan henkilön hoitamaan omia asioitaan tilanteessa, jossa ei pysty itse tekemään päätöksiä tai huolehtimaan asioistaan. Valtuutus voi kattaa tarpeen mukaan taloudenhoidon sekä henkilökohtaisen elämän, kuten asumisen, palveluiden tai terveydenhuollon asioiden hoitamista.
Valtuutus tehdään kirjallisesti sille määriteltyjä vaatimuksia noudattaen. Valtakirjalla henkilö, valtuuttaja, nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan. Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa omien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Valtuutus ei tule voimaan heti. Valtuutettu voi hakea sen vahvistamista digi- ja väestötietovirastolta vasta silloin, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan valtuutuksessa määriteltyjä asioita itse. Vahvistamista varten tarvitaan usein lääkärinlausunto toimintakyvyn heikentymisestä. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan digi- ja väestötietoviraston vahvistuspäätöksen jälkeen.
Valmista virallista lomakepohjaa edunvalvontavaltuutukselle ei ole, mutta valtuutukseen vaaditut tiedot löydät digi- ja väestöviraston verkkosivuilta. Valtakirjan laatimiseen on hyvä pyytää apua asiantuntijalta, kuten oikeusaputoimistosta.
HUOM! Jos henkilö ei enää ymmärrä edunvalvontavaltuutuksen merkitystä, valtuutusta ei enää voida tehdä. Siksi edunvalvontavaltuutus kannattaa laatia hyvissä ajoin, jotta henkilö voi itse määritellä sen sisällön ja valita toivomansa valtuutetun.
https://dvv.fi/edunvalvontavaltuutus-eli-tuen-tarpeen-ennakointi