Psyykkinen sairaus kuormittaa sairastuneen läheisiä ja usein heikentää myös heidän jaksamistaan ja terveyttään. Hyvinvointialueilla on kehitetty omaisten palvelupolkuja, jotka auttavat tunnistamaan omaistilanteen sekä parantavat tiedonsaantia ja palveluihin pääsyä.
Joka vuosi noin 20–25 prosenttia suomalaista sairastaa mielenterveyden häiriötä. Sairastuneen ympärillä on läheisiä eli mielenterveysomaisia.
– Mielenterveysomainen voi olla kuka tahansa, joka kantaa huolta läheisensä mielenterveydestä ja kokee tilanteen vaikuttavan omaan elämäänsä, kertoo Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin kehitysjohtaja Anne Alakiuttu.
Mielenterveyspalvelujen heikko saatavuus, pirstoutuneisuus ja pitkät hoitojonot vaikeuttavat hoitoon pääsyä.
– Sairastuneen läheiset kuvaavat mielenterveyspalveluita vaikeasti tavoitettaviksi ja palveluiden kokonaisprosessia lannistavaksi. Ongelmallista on myös mielenterveysomaisille annettavan tuen puute sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Nyt neljälle hyvinvointialueelle, Pohjois-Savoon, Pohjois-Karjalaan, Lappiin ja Kanta-Hämeeseen, on rakennettu palvelupolkuja, jotka on suunnattu tunnistamaan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuussairaiden läheisten tuen tarpeen.
– Osa palvelupoluista on suunnattu mielenterveysomaisille, toisissa huomioidaan myös päihde- ja riippuvuusomaiset. Kaikkia polkuja yhdistää kuitenkin huoli läheisestä ja sen vaikutus omaan jaksamiseen.
Tunnistamisen lisäksi palvelupolkujen tavoitteena on auttaa ohjaamaan läheiset heidän tarvitsemansa tuen tai palveluiden piiriin.
– Omaistilanne on tärkeää tunnistaa, koska psyykkisesti sairastuneen läheisillä on kohonnut riski sairastua itse masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön ja stressiperäisiin fyysisiin sairauksiin. Viimeisimmät kyselytulokset osoittavat, että 58 prosenttia läheisistä on vaarassa masentua itse.
Keinoja omaistilanteen tuottaman kuormituksen vähentämiseen on olemassa, mutta niitä ei vielä riittävästi tunneta.
– Jotta omaiset saavat tarvitsemansa avun, on omaistilanne ja sen myötä syntynyt tuen ja palveluiden tarve osattava tunnistaa. Tukea on tarjolla, mutta tällä hetkellä sen äärelle täytyy itse osata hakeutua, toteaa Alakiuttu.
Omaisen palvelupolku on monistettavissa kaikille hyvinvointialueille
Omaisen palvelupolku voidaan skaalata kunkin hyvinvointialueen palvelut ja erityistarpeet huomioivaksi.
– Kun palvelupolku on joustava ja muokattavissa, se huomioi alueelliset erot, hyödyntää alueiden olemassa olevat palvelut tehokkaasti ja nopeuttaa tarpeenmukaisten palveluiden löytämistä omalta asuinalueelta, kertoo Alakiuttu.
Alueelliset palvelupolut kattavat palveluja yli hallintorajojen, niin julkisen palvelujärjestelmän kuin järjestöjenkin.
– Palvelupoluista löytyy tietoa mielenterveydestä sekä läheisten jaksamista ja hyvinvointia tukevista palveluista. Moni hyötyy ratkaisevan paljon esimerkiksi järjestöjen kuten FinFamin tarjoamasta tuesta, joten on tärkeää tehdä näkyväksi myös niiden tarjoama apu.
Kaikki voivat omalla toiminnallaan vahvistaa ympärillään olevien positiivista mielenterveyttä ja ohjata tarvittaessa avun äärelle.
– Omaistilanne voi tulla esiin missä tahansa tilanteessa ja nyt toteutettuja palvelupolkuja voi hyödyntää kuka tahansa. Niin mielenterveysomainen, toipuja kuin ammattilainenkin.
Mielenterveysomaisten palvelupolut toimivat työkaluna ammattilaisille.
– Ammattilaisenkaan ei tarvitse osata tai ehtiä hoitaa kaikkea itse. Riittää, että tunnistaa omaistilanteen ja osaa ohjata palvelupolun avulla tuen äärelle.
Hyvinvointialueiden omaisten palvelupolut on tehty yhteistyössä Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin ja kunkin hyvinvointialueen FinFami-yhdistyksen kanssa. Kehittämistyöhön on lisäksi osallistunut laaja joukko muita alueiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, järjestötoimijoita ja kokemusasiantuntijoita.
– On ollut hienoa saada mielenterveysomaisten ääni kuuluviin ja nähdä, miten jokaisen alueen toimijat haluavat yhteistyössä parantaa ja selkeyttää asukkaidensa palvelukenttää.
– Yhteistyön avulla on rakennettu palvelujärjestelmää, jossa huomioidaan myös läheiset ja heidän tuen tarpeensa. Toiveemme onkin, että tulevaisuudessa mielenterveysomaisten palvelupolku löytyisi Suomen jokaiselta hyvinvointialueelta.