Oletko koskaan pysähtynyt kuuntelemaan omaa sisäistä puhettasi, miltä se oikein kuulostaa? Oletko koskaan kyseenalaistanut tai miettinyt, onko se omaa sisäistä puhetta vai aivan jonkun muun?
Useasti me menemme paikasta toiseen, pysähtymättä ja miettimättä omaa sisäistä puhettamme. Ajatukset tulee ja menee samoin tunteet tai joskus ne vain pyörivät kehää. Mutta mistä ne oikein kumpuavat? Mikä saa minut puhumaan itselleni esimerkiksi tuomitsevaan sävyyn? Puhunko läheisille ihmiselleni samalla tavalla, kuin itselleni.
Jos me, joka päivä hetkeksi pysähtyisimme ja kuuntelisimme, mitä meidän mielemme sanoo ja mitä meidän kehomme sanoo. Huomaisimme valtavasti asioita, joista emme olleet aikaisemmin tietoisia. Saatamme myös säikähtää päässämme hyppiviä ajatuksia. Tärkeintä olisi antaa niille tilaa, muttei valtaa. Tarkkailla ja olla hyväksyväksi läsnä tai jos sillä hetkellä ei pysty siihen, niin tiedostaa se.
Askel askeleelta, tunnista sisäinen puheesi:
- Pysähdy, kuuntele sisäistä puhettasi ja huomioi, minkä sävyistä se on
- Älä tuomitse vaan pohdi, mistä se kumpuaisi
- Tarkkaile, millaisissa tilanteissa puhe syntyy
- Suhtaudu lempeästi, älä annan sisäiselle puheelle liikaa valtaa
Sisäisen puheen huomioiminen ja muuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Tärkeintä olisi kuitenkin, että välillä pysähtyy kuuntelemaan avoimesti. Se ei ole helppoa, mutta lopulta se on palkitsevaa. Hengityksen avulla voi myös rauhoittaa itseään, jos sisäinen puhe laukkaa kovaa vauhtia. Jo pari syvää hengitystä silmät kiinni rentouttaa koko kehoa ja samalla mieltä.
Kannustan sinua rohkeasti tutkimaan sisäistä puhetta sekä kokeilemaan syvään hengittämistä!
Ei voi tietää, ennen kuin kokeilee.
Omaistyöntekijä,
Hanna-Mari Asikainen.