Suurimmalla osalla meistä on lähipiirissään ihmisiä, jotka pelaavat digipelejä tai käyttävät somea säännöllisesti. Kuulut heihin ehkä itsekin. Useimmille digipelaaminen ja some ovat iloa tuottavia asioita, tapa olla vuorovaikutuksessa ystävien kanssa ja rentoutua arjen keskellä. Osalle pelaaminen tai somen käyttö aiheuttaa kuitenkin haittoja, joista ei aina osata tai haluta puhua.
Ongelmallinen digipelaaminen tai somen käyttö ei välttämättä näy päällepäin, ja digikäyttö on myös verrattain helppo salata. Usein digipelaamisen tai somen käytön ongelmallisuutta aletaan pohtia, jos huomataan yksilön käyttävän paljon aikaa digilaitteiden parissa. Pelkän ajankäytön perusteella ei kuitenkaan voida vielä sanoa digikäytön olevan ongelmallista, ja ajankäyttöön ripustautuminen voi johtaa myös turhaan huolehtimiseen ja riitelyyn etenkin lasten ja nuorten kohdalla.
Mistä sitten tietää, onko digipelaaminen tai somen käyttö ongelmallista? Tunnistaminen ei aina ole helppoa, mutta tuntomerkeiksi voidaan nimetä ainakin digikäytön muuttuminen ensisijaiseksi suhteessa muihin aktiviteetteihin, digikäytön pakonomaisuus ja vaikeudet kontrolloida käyttöä, kouluun tai työhön liittyvät ongelmat, sosiaalisissa suhteissa ilmenevät ongelmat sekä erilaiset fysiologiset ja psyykkiset haitat. Kun haitat ovat pitkäkestoisia tai toistuvia ja yksilö jatkaa tai jopa lisää toimintaa koetuista haitoista huolimatta, voidaan puhua ongelmallisesta käytöstä.
Totutun toimintamallin muuttaminen vaatii aina yksilön omaa motivaatiota muutokseen. Ongelmia kokevan oman kokemuksen aito, kiinnostunut ja hyväksyvä kuuleminen on muutostyöskentelyn kannalta tärkeää. Pelien ja somen syyttäminen tai digilaitteiden käytön radikaali rajoittaminen eivät ole tehokkaita keinoja pysyvään muutokseen.
On tärkeää huomioida, että esimerkiksi digipelaaminen on harvoin ainoa ongelmien lähde. Pelaaminen voikin toimia selviytymiskeinona, jonka avulla yksilö pyrkii pärjäämään muiden ongelmien kanssa. Pelaamisen taustalla voivat vaikuttaa mm. ihmissuhdepulmat, itsetuntoon liittyvät haasteet, ahdistuneisuus, masentuneisuus, kova stressi tai yksinäisyys. Pakeneminen peleihin ei tietenkään ole pidemmän päälle paras mahdollinen keino käsitellä haasteellisia tilanteita tai tunteita, mutta se tuo monelle hetken helpotusta vaikeiden tunteiden keskellä. Samankaltaisia pulmia ja ongelmien pakenemista voi liittyä myös ongelmalliseen somen käyttöön. Toisaalta on muistettava, että somen käyttö voi olla ongelmallista myös silloin, kun elämä menee päällisin puolin oikein hyvin, eikä selkeitä muita ongelmia ole (lue lisää tuoreesta tutkimuksesta https://www.mdpi.com/1660-4601/19/4/2406 ). On siis hyvä tiedostaa, että ongelmallinen pelaaminen tai somen käyttö eivät ole kovin yksiselitteisiä tai yksinkertaisia ilmiöitä.
Etenkin ongelmallinen digipelaaminen kytkeytyy usein elämänhallinnan, tunteiden säätelyn ja oman toiminnan ohjauksen haasteisiin. Siksi näiden taitojen vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Läheisiltä tämä voi vaatia paljon kärsivällisyyttä ja tukea, joten myös omasta jaksamisesta on pidettävä huolta. Ongelmavyyhdin avaaminen ei ole nopeaa eikä muutos tapahdu hetkessä, mutta muutos jo yhdessä asiassa (esim. digikäytön sekoittaman vuorokausirytmin korjaaminen) voi parantaa yksilön kokonaishyvinvointia. On siis hyvä pitää mielessä, että jokaisella askeleella, pienellä tai suurella, on merkitystä muutoksen tiellä.
Jos oma, perheen tai läheisen pelaaminen tai netin käyttö mietityttää, ja haluaisit jutella tai kysyä neuvoa, olet lämpimästi tervetullut Pelituen E-neuvontaan. Pelituen E-neuvonta toteutetaan verkossa maanantaisin klo 11-12:30 ja keskiviikkoisin klo 16-17:30. Lue lisää ja osallistu neuvontaan osoitteessa www.pelituki.fi/neuvonta
Saara Kultamaa
Asiantuntija, Pelituki