Moni työikäinen huolehtii psyykkisesti sairastuneesta läheisestään ansiotyön ohessa. On kaikkien etu, että näissä tilanteissa työpaikoilla on olemassa toimivat käytännöt puheeksi ottamiseen, eteenpäin ohjaamiseen ja työnantajan tukitoimiin.
Vuosittain noin 20–25 prosenttia suomalaisista sairastaa mielenterveyden häiriötä. Sairastuneen ympärillä on aina myös läheisiä, joista suuri osa on työelämässä. Psyykkisesti sairastuneen läheiset ovat näkymätön ryhmä, vaikka aihe koskettaa arviolta lähes puolta miljoonaa suomalaista. Mielenterveyspalveluiden puute ja pitkät hoitojonot ovat asettaneet monet heistä mahdottomaan tilanteeseen. Kun sairastunut odottaa hoitoa, vastuu kaatuu läheisille.
Jatkuva huolen kanssa eläminen vaikuttaa myös työssä jaksamiseen. Keskittyminen tai työstä palautuminen on vaikeaa, jos sairastunut vaatii jatkuvasti huomiota. Monesti kuormittavasta kotitilanteesta vaietaan, myös töissä. Vaativa läheistilanne saatetaan salata, koska pelätään muiden asenteita, erilliskohtelun kohteeksi joutumista ja leimautumista. Jotkut voivat pelätä menettävänsä omat työtehtävänsä. Salailu nostaa huolitaakkaa entisestään.
On valitettavaa, että usein mielenterveyden ja jaksamisen haasteista kerrotaan esihenkilölle tai työterveyteen vasta liian myöhään. Joskus tilanne voi ajautua pisteeseen, jossa ainoa vaihtoehto on jopa kuukausien sairausloma.
Inhimillisten vaikutusten rinnalla on pysäyttäviä lukuja. OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat vuosittain noin 11 miljardia euroa, joka on suunnilleen saman verran kuin Suomen budjetin alijäämä. Työterveyslaitoksen mukaan mielenterveyssyiden takia menetetään noin 17 miljoonaa työpäivää vuodessa. Mielenterveyden häiriöt ovat sairauspoissaolojen suurin syy ja ne ovat vakiintuneet merkittäväksi työkyvyttömyyseläkkeen perusteeksi. Kelan ja Eläketurvakeskuksen tilastot osoittavat, että mielenterveyshäiriön vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain yli 5 600 suomalaista.
Työelämässä olevien mielenterveyttä voi edistää tukemalla niin esihenkilöiden kuin työntekijöidenkin mielenterveystaitoja ja stressinhallintakeinoja. Joustavat työkäytännöt auttavat. Näitä ovat mm. mahdollisuus osallistua kesken päivän hoitoneuvotteluihin, työtehtävien ja -aikojen muokkaaminen, etätyöt tai määräaikainen poissaolo työstä. Myös myönteinen työilmapiiri ja avoin vuorovaikutus tukevat hyvinvointia. Keskinäinen luottamus, erilaisuuden kunnioittaminen sekä ymmärtävä asenneilmapiiri luovat turvallisen työkulttuurin ja toimivan työyhteisön. Samalla ne edistävät organisaation menestystä.
Sijoitus mielenterveyteen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Työnantajan näkökulmasta mielen hyvinvointiin panostaminen vähentää sairauspoissaolo- ja muita työelämäkustannuksia. Työntekijöiden sitoutuminen, tehokkuus ja työssä jaksaminen paranevat ja työnantaja on vetovoimainen. Hyvinvoivat ja toimintakykyiset työntekijät ovat kestävän talouden perusta.
Vaikka moni työnantaja jo tiedostaa mielenterveyden haasteiden vaikutukset, työntekijät ovat edelleen hyvin eriarvoisessa asemassa: FinFamin kyselyn (2021) mukaan jopa noin kolmanneksella vastaajista ei ollut lainkaan joustavia työkäytäntöjä, jotka tukevat jaksamista kuormittavassa elämäntilanteessa. Tähän tulee saada muutos.
Ansiotyön ja kuormittavan elämäntilanteen voi sovittaa yhteen. Työ on monelle mielenterveysomaiselle tärkeä osa omaa elämää. Se antaa omaa aikaa, muuta ajateltavaa ja mahdollisuuden hengähtää. Työn kuvaillaan olevan ”henkireikä”, johon halutaan panostaa omien voimavarojen mukaan. Vuonna 2022 Savon mielenterveysomaiset – FinFami ry:n toiminnassa mukana olleista mielenterveysomaisista 57 % oli työikäisiä. Yhdistyksen mielenterveysomaisille tarjoamasta keskustelutuesta ja vertaisryhmistä kerätystä palautteesta käy ilmi, että niiden on koettu edistävän työssä jaksamista ja ehkäisseen sairausloman tarvetta.
Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää vietetään 9.10. Siitä alkaa Työ tukee -kampanjamme, joka tuo esiin työn ja kuormittavan elämäntilanteen yhteensovittamisen näkökulmia. Jokaisella meistä on oikeus omaan uraan. Luottamuksellinen ilmapiiri ja joustavat työn tekemisen tavat tulee olla aidosti osa työpaikkojen toimintakulttuuria. Vaativan läheistilanteen tunnistaminen ja mielenterveyttä tukevat, ennaltaehkäisevät toimet ovat investointi tulevaisuuteen, ei ylimääräinen kuluerä.
Tiina Puranen,
toiminnanjohtaja,
Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
Johanna Björn,
toiminnanjohtaja,
Savon mielenterveysomaiset – FinFami ry
Työ tukee – kampanja 9.-15.10.2023
Työ tukee – kampanja 9.-15.10.2023
Lisätietoja Työ tukee -kamppanjasta,
FinFami keskusliiton kamppanja sivulta Lue lisää
#työtukee
#mielenterveysomaiset
#työhyvinvointi
#työjaperhe
#finfami