Samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisiä. Mielenterveyden häiriön ja päihderiippuvuuden samanaikaisesta ilmenemisestä käytetään puhekielessä termiä kaksoisdiagnoosi. Alkoholiongelmaisista noin 40 %:lla on jossakin elämänsä vaiheessa jokin päihteistä riippumaton psykiatrinen häiriö. Huumeongelmaisilla luku on vielä suurempi. Päihteiden käyttö altistaa erinäisille mielenterveyden haasteille ja joskus mielenterveyteen liittyviä oireita pyritään helpottamaan päihteillä erityisesti tilanteissa, joissa hoitoon pääsy pitkittyy tai sairaudentunto puuttuu. Yksi riskitekijä ovat neuropsykiatriset häiriöt, kuten ADHD, joka tunnistamattomana ja hoitamattomana voi altistaa “itselääkintään” päihtein ja sitä kautta päihdehäiriön kehittymiseen.
Päihderiippuvuus ja mielenterveysongelmat vaikuttavat toisiinsa.
Tutkimusten mukaan päihderiippuvuuden ja mielenterveysongelmien samanaikainen hoito johtaa parempiin pitkän aikavälin tuloksiin. Sen vuoksi hyvän kuntoutuksen ja hoidon tavoitteena tulisi tunnistaa ja hoitaa molempia ongelmia samanaikaisesti. Vain toiseen sairauteen keskittyminen voi aiheuttaa sen, ettei kuntoutuminen lopulta onnistu, eikä esimerkiksi päihteiden käytön kierteestä päästä pois. Kaksoisdiagnoosista kärsiville tulisi tarjota kokonaisvaltaista hoitoa, yhtäaikaisesti. Täytyy kuitenkin muistaa, että jos päihdeongelma on erittäin vaikea, tulee päihdehoidosta aloittaa, jotta ihminen kykenee työskentelemään terapeutin kanssa mielenterveyden haasteista toipumiseksi.
Päihderiippuvuuden hoito voi edellyttää fyysisesti ja henkisesti vaativaa vieroitusta. Akuuteissa tapauksissa apua voi lähteä hakemaan asuinalueen terveyskeskuksesta, joista ohjataan tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi A-klinikalle tai psykiatriselle poliklinikalle. Jos ihmisellä on myös mielenterveysongelmia, ne voivat vaikeuttaa vieroitusprosessia, jonka vuoksi olisi tärkeää, että jo vieroitushoidon aikana ihminen saisi keskusteluapua. Hyvässä kuntoutuksessa tulisi olla mahdollisuus selvittää myös mahdolliset piilevät sairaudet, jotta jakson päätyttyä ihminen saisi riittävän hoidon kaikkiin sairauksiinsa. Kuntoutujalle tulisi tarjota matalan kynnyksen tukiverkkoja, esimerkiksi vertaistuen parista, jotta toipuminen olisi kokonaisvaltaista.
Mielenterveyden haasteet ja päihteiden käyttö kuormittavat koko lähipiiriä vähintäänkin huolen tasolla. Sairastuneen läheisen tilanne näkyy läheisten elämässä fyysisenä ja psyykkisenä oireiluna, kuten unettomuutena ja ahdistuneisuutena, vaikuttaen muun muassa työkykyyn ja ihmissuhteisiin, sekä läheisen oman elämän taka-alalle jäämisenä. Omaisten ja läheisten kertomana sairastavan läheisen hoidon nivelvaiheet ovat olleet kuntoutumisen kannalta keskeisiä, koska repsahdukset päihteisiin tapahtuvat usein näissä kohtaa. Sairaalahoidosta avohoitoon siirtymisen tukeminen tai matala kynnys palata tarvittaessa palveluiden piiriin nähdään erityisen tärkeänä niin sairastavan kuin läheisten selviytymisen ja jaksamisen kannalta.
Viikolla 45 vietetään valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa.
Tänä vuonna teemana on Käsi kädessä: päihde- ja mielenterveystyö. Haluammekin nostaa esille, ettei päihde- ja mielenterveysongelmia voi erottaa toisistaan, vaan ne tulisi hoitaa yhdessä, jotta ihmiset voisivat kokonaisvaltaisesti paremmin, pysyvästi.
Lue lisää EPT-viikko 2023
Johanna Björn, toiminnanjohtaja, Savon mielenterveysomaiset – FinFami ry
Elisa Aarnio, asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry